"Mikään ei ole vaikuttavampaa kuin data, kun keskustelee johdon kanssa. Ilman dataa on kyse enemmän mielipiteistä."
Näin totesi Elina Piipponen, Solitan Suomen rekrytoinneista vastaava johtaja, lokakuun Rekrytoijan aamukahveillamme. Piipponen oli saapunut vieraaksemme alustamaan datalähtöisen rekrytoinnin hyvistä käytännöistä Solitassa.
Datavetoinen rekrytointi onkin kuulunut vuoden 2021 suurimpiin trendeihin rekrytoimialalla, ja sama suunta jatkuu ensi vuonnakin. Itse asiassa muutostrendi on vasta alussa.
Työvoimapulan keskellä ja kilpailun kovetessa yrityksissä pyöritellään syystäkin kysymyksiä siitä, miten saada parhaat kandidaatit hakemaan juuri meille. Enää ei ole syytä tyytyä arvailemaan.
Miten data auttaa tavoittamaan osuvimmat työnhakijat?
Aamukahveillamme käyty keskustelu osoitti selvästi, että rekryammattilaiset ovat - yrityksen kokoon ja toimialaan katsomatta - kiinnostuneita pohtimaan ratkaisuja, miten dataa voisi heidän rekrytoinneissaan hyödyntää. Ja jos Solitan kaltainen organisaatio on löytänyt datan hyväksikäytöstä näkyviä etuja, miksi sama ei toimisi muuallakin?
Rekrytointiprosessien kehittämiseksi Solitassa mitataan esimerkiksi sekä työnhakijoiden että esihenkilöiden kokemuksia rekrytoinnin onnistumisesta tai rekrytointiin käytetystä ajasta. On myös tärkeää kartoittaa kulloisenkin kohderyhmän kannalta olennaiset kanavat, jotta hakijat saadaan varmasti kiinni laaditulla markkinointiviestillä. Uusia mahdollisuuksia pohditaan koko ajan.
Valitse viestisi ja kohderyhmäsi oikein
Rekrytointimarkkinoinnin tarkemmassa kohdentamisessa voi hyödyntää digimarkkinoinnista tuttua ostajapersoona-ajattelua. On aivan eri asia otaksua, että “meille varmaan hakevat eniten kolmekymppiset, uransa alussa olevat diplomi-insinöörit” kuin ottaa ensin asiasta selvää ja sitten kääntää objektiivin tarkennusrengasta oikeaan kohtaan.
Jo pelkästään työnhakijoille kohdistettujen viestien ja äänensävyn kehittäminen, mahdollinen markkinoinnin automaation hyödyntäminen ja avoin vuorovaikutus koko hakuprosessin ajan ovat hyviä lähtökohtia. Tunkkainen rekryviestintä on voi helposti pilata hakijakokemuksen.
Jos rekrytoinnin ja inbound-markkinoinnin kombinaatio kiinnostaa, lue lisää blogistamme.
Osaatko lukea Google Analyticsiä?
Kaiken taustalla täytyy olla strateginen ymmärrys datan käytön tärkeydestä rekrytoinnissa. Toisessa päässä ovat arkiset käytännöntoimet.
Elina Piipponen kertoi, että Solitassa on sekuntikello kädessä mitattu, kauanko hakijalla kestää täyttää hakemus ja montako klikkausta tarvitaan hakuprosessin läpiviemiseen.
Analytiikkatyökalujen kuten Google Analyticsin hallitseminen on myös hyödyllistä rekrytointitiimeille. Nykytilaa on osattava analysoida ja tehdä johtopäätöksiä korvaaviksi toimenpiteiksi. Tämän jälkeen uusia toimenpiteitä on testattava ja jos ne osoittautuvat hyviksi, niin hyvät käytännöt on fiksua ottaa käyttöön koko organisaatiossa.
Pikaremontti vai peruskorjaus?
Datalähtöisyys tarkoittaa erilaisia asioita eri organisaatioille. Suppeimmillaan se voi merkitä rekrymarkkinoinnin korjausliikettä mutta pitemmälle vietynä ajattelutavan ja strategian muutosta, joka heijastuu kaikkeen liiketoimintaan. Tällöin voidaan tarvita myös palvelumuotoilijan osaamista.
Ja tässä tulee kuvaan mukaan Elina Piipposen havainto siitä, että data kiinnostaa niin paljon johtoa. Se on täysin ymmärrettävää, sillä dataa käytetään jo nyt kaiken muunkin liiketoiminnan suunnitteluun. Miksi rekrytointi jotenkin eroaisi muista toiminnoista?
Data on polttoainetta nykyhetkelle mutta ennen kaikkea tulevaisuuden aktiviteettien suunnittelulle.
Rekrytoijan aamukahvit jatkuvat marraskuussa. Alustajiemme aiheisiin voit tutustua tarkemmin täällä.
Datalähtöisen rekrytoinnin viisi suurinta hyötyä
- Rekrytointiprosessien kehittäminen
- Sopivampien työnhakijoiden saaminen
- HR- ja rekrytiimien ajankäytön tehostaminen
- Parempi työnhakijakokemus
- Rekrytointimarkkinoinnin kehittäminen
